[:fi]
Near-Infrared Fluorescence Imaging
Kamera- ja puolijohdetekniikan kehittymisen ansiosta on aivan viime vuosina imunestekiertoa kyetty myös kuvantamaan. Menetelmistä kiinnostava on ICG-angiografian kuvaustekniikkaan perustuva Near-Infrared Fluorescence Imaging (NIRF).
Angiografian eli verisuonten varjoainekuvauksen kehitti portugalilainen lääkäri ja neurologi Egas Moniz Lissabonin yliopistossa vuonna 1927. Röntgensäteilyn läpäistessä joitakin elimiä liian helposti saadaan ne näkyviin varjoaineita käyttämällä. Röntgensäteet läpäisevät varjoaineen eri tavalla kuin normaalin kudoksen ja eroavaisuus läpäisyydessä muodostaa kontrastieron, mikä näkyy kuvissa tuoden mm. sisäelimet, mahdolliset kasvaimet tai verisuonet tehokkaammin näkyviin.
Vuodesta 1929 lähtien onkin varjoainekuvausta käytetty lääketieteessä yleisesti verisuoniston sairauksien selvittämiseen. Angiografiassa potilaan verisuoneen ruiskutetaan varjoainetta, minkä jälkeen aineen etenemistä voidaan kuvata mm. röntgenillä tai infrapunakameralla.
Indosyaniinivihreä (ICG) on lääketieteessä yleisesti käytetty varjoaine, jota on käytetty angiografiassa 1960-luvulta lähtien. Aineen ominaisuuksiin kuuluu fluoresointi infrapuna-alueella, mikä mahdollistaa sen kuvaamisen lähi-infrapunakameralla. Infrapuna on näkyvää valoa pitkäaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä ja lähinnä valon aluetta. Tätä punaisen valon aallonpituuksista alkavaa aluetta (650–950 nm) kutsutaan siis lähi-infrapunaksi (Near InfraRed=NIR). Taajuuskaista läpäisee elävää kudosta poikkeuksellisen hyvin mahdollistaen kudosten rakenteen tutkimisen pintakerroksia syvemmältä.
Oheisessa NIR-laitteistolla kuvatussa videossa on visuaalisesti nähtävissä, kuinka käsin tehtävä manuaalinen käsittely (Manual lymphatic drainage, MLD) vaikuttaa jalan imusuonten imunestevirtaukseen. Videon vasemmassa alalaidassa on käsittelyn alkamiskohta merkitty kohtaan 0:06.
https://www.youtube.com/watch?v=YmwC0A3PWhM
Before MLD (=ennen MLD:n alkamista)
MLD start (= MLD alkaa)
During MLD (=MLD:n aikana)[:]