Alaselkäkipu (LBP) on yleinen vaiva, jota potee 85% ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa. Se on merkittävä kansallinen terveysongelma sekä yleinen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen syy.
Kansainvälisen suosituksen mukaan selkäkivut jaetaan kolmeen eri pääluokkaan. Esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella tehtävä luokitus erottaa toisistaan spesifin selkäpatologian kuten selkärangan kasvaimet, tulehdukset ja nikamamurtumat, hermojuuren toimintahäiriön sekä epäspesifin alaselkäkivun (NSLBP).
Krooninen epäspesifi alaselkäkipu (CNSLBP)
Selkäkipu luetaan krooniseksi eli pitkäaikaiseksi selkäkivuksi kun sen kesto on ollut yli 12 viikkoa tai se uusiutuu toistuvasti. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että noin 15% kroonisesta alaselkäkivusta selittyy välilevypatologian ongelmista. Loput 85% luokitellaan epäspesifiksi alaselkäkivuksi (NSLBP).
Epäspesifi alaselkäkipu ei ole diagnoosi vaan alaselkäkipua kuvaava yleistermi ja se piilottaa sisäänsä todellisen patofysiologisen tietämättömyyden niistä syistä, jotka ovat johtaneet krooniseen tai usein toistuvaan alaselkäkipuun. Koska epäspesifisellä alaselkäkipulla ei ole yleisesti tunnettua patoanatomista syytä keskittyykin hoito yleensä vain kivun lääkitsemiseen ja vähentämiseen.
What’s Old Is New Again
Si-nivelen toimintahäiriö ja lukittuminen on merkittävä syy alaselän ongelmiin ja kipuun. Kliiniset tutkimukset ja julkaisut ovat tunnistaneet SI-yhteyden olevan kipugeneraattorina ja syynä 15-30 % kroonisista selkäkipupotilaista. Lisäksi SI-nivelkipu on kipugeneraattori jopa 43%: lla potilaista, joilla on jatkuva tai uusiutuva alaselkäkipu.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6127349/
Kuten mikä muu tahansa nivel kehossa, voi myös si-nivel loukkaantua ja sen myötä sen toiminta häiriintyä.
molemminpuolinen si-nivelten dislokaatio
Lukittunut SI-nivel ja alaselkäkipu
Alaselkäkipujen taustalla olevat si-nivelen toiminnalliset ongelmat ovat kiistanalainen alue, koska sitä ei voi nykyisillä kuvantamismenetelmillä todentaa eikä diagnosoida. Si-nivelen toimintahäiriö ei olekaan diagnoosi vaan se pitää sisällään eriasteisia SI-nivelen liikkuvuuteen ja toimintaan liittyviä ongelmia. Ei ole olemassa yhtenäistä ”kultaista standardia”, joilla si-nivelen ongelmia voitaisiin mitata. Si-nivel voi lukittua useista eri syistä ja lukkotila voi olla hyvinkin eriasteista. Lievimmillään nivelen liikerata voi olla vain rajoittunutta ja lantiokori voi kiertyä ns. virheasentoon jopa paksusuolesta siihen kohdistuvan sisäisen paineen seurauksena. Toinen ääripää on toisen tai molempien si-nivelten osittainen tai täydellinen täydellinen lukittuminen. Myös si-nivelen subluksaatio tai luksaatio on mahdollista jonkin lantiokoriin kohdistuneen iskun tai vakavamman loukkaantumisen seurauksena.
Lieväkin ristiluuhun ja häntäluuhun kohdistuva isku taaksepäin kaatumisen seurauksena esimerkiksi portaissa, laskettelurinteessä, luistellessa tai hiihtäessä riittää aiheuttamaan toiseen tai molempiin si-niveliin dislokaation. Iskun seurauksena suoliluiden asento ristiluuhun nähden muuttuu. Ristiluun ja suoliluun asento voi myös pahasti vääristyä aiheuttaen ongelmia ylemmäksi selkärankaan. Tällaiset luuston asentovirheet on korjattavissa ainoastaan käsin manipuloimalla.
Posterioidisesti taaksepäin kiertyessään ja lukittuessaan vetää suoliluu (=lonkkaluu) virheellisessä asennossa mukanaan myös siihen kiinnittyviä lihaksia ja sidekudoksia muualta tukirangasta kuten alimmista lannenikamista. Tämä paine ja vääntö ja alaselän alueen tukirankaan ja kudoksiin onkin yleensä kroonisten alaselkäongelmien taustalla sekä syynä kuvantamisessa havaittuihin kulumiin ja välilevynpullistumiin L1-L5/S1-alueella. Alaselän alueen lihakset voivat tällöin olla pysyvässä jännitys- ja tulehdustilassa tai ne ärtyvät normaalia herkemmin esimerkiksi kylmettymisen ja vedon seurauksena.
Ongelman taustalla voi olla kaatumiset jo lapsuuden pulkkamäessä tai nuoruusiän harrastuksissa eikä niitä enää osata yhdistää aikuisiän krooniseen selkäkipuun.
Kulumat ja välilevypullistumat lannerangassa
L5 ja L4 -nikamat kiinnittyvät poikkihaarakkeistaan vahvalla iliolumbaali-ligamentilla molemmin puolin suoliluiden harjanteisiin. Ligamentti sitoo varsinkin L5-nikaman tiukasti kiinni suoliluuhun.
Suoliluu eteen- tai taaksepäin kiertyessään ja väärään asentoon lukittuessaan aiheuttaa venymistä ligamenteissa sekä painetta ja vääntöä alimpiin lannenikamiin. Koska selkäranka pyrkii kompensoimaan ristiluun vinouden ja perustan virheellisen kallituskulman joutuu selkäranka kokonaisuudessaan kiertymään skolioosiin tai yksittäiset nikamat ylempänä selkärangassa purkavat selkärangan jännitettä kiertymällä eriasteisiin lukkotiloihin aiheuttaen mm. selkäydinkanavan ahtaumaa.
Prolapsi onkin yleinen L4- ja L3-nikamien välisessä välilevyssä, koska alhaalta ylöspäin katsottaessa on L3 ensimmäinen nikama, joka vapaammin liikkuessaan kykenee tekemään lantiokorin kiertymisen ja väännön seurauksena selkärankaan syntyvän jännitteen purkamiseen tarvittavan ”korjausliikkeen”. L5- ja L4-nikamat ovat vielä vahvasti iliolumbaali-ligamentilla kiinni suoliluissa mutta L3-nikamalla ei enää tätä vahvaa suoraa kiinnittymista ole.
Röntgenkuvissa todettavat kulumamuutokset lannerangassa ovat kuitenkin melko tavallisia. Niitä voi olla sekä selkäkipuisilla että oireettomilla henkilöillä, eivätkä ne siis ole suoraan yhteydessä selkäkipuun. Sama seikka on todettu myös uusissa kuvantamismenetelmissä ja metatutkimuksissa. Kun on kuvattu oireettomia ihmisiä magneettitutkimuksella, puolella heistä on ollut välilevypullistuma ja 30 %:lla välilevytyrä. Kulumat ja välilevypullistumat eivät yleensä olekaan selkäkipujen syy vaan seuraus lantiokorin eriasteisesta toiminnallisesta häiriöstä.
Pitkäaikainen vääntö ja jännitystila vääristää iliolumbaali-ligamentin lepopituuden ja toiminnan. Si-nivelen lukkotilan ja subluksaation seurauksena myös ristiluun ja L5:n normaali liike häiriintyy jopa täydelliseen lukittumiseen ja liikkumattomuuteen saakka aiheuttaen aineenvaihdunnallisia häiriöitä alueen sidekudoksissa.
Seurauksena voi olla eriasteisia luutumis- ja kalkkeumamuutoksia mm. L4/L5:n iliolumbaali-ligamentissa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3698330/