[:fi]
Mitä ovat ”kuona-aineet”
Jokainen elävä organismi tuottaa aineenvaihdunnan tuloksena jätettä. Elimistöön kertyy ympäristöstä erilaisia myrkkyjä ja elimistö itse tuottaa toksisia aineita ja kuonaa; ne ovat olennainen osa elintoimintoja. Kerääntyvä aineenvaihduntajäte on kuitenkin haitallista elimistölle koska se voi myrkyttää kudoksia ja soluja ja siksi se pitää poistaa. Tämä poisto tapahtuu mm. eritysjärjestelmän kautta. Munuaiset, keuhkot ja iho ovat erityselimiä.
– Munuaisten läpi virtaa vuorokaudessa liki 1500 litraa puhdistettavaa verta. Tästä verestä munuaiset suodattavat kuona-aineet ja erittävät ne virtsana.
– Keuhkot poistavat elimistöstö hiilidioksidia ja muita kaasumaisia kuona-aineita
– Iho on ihmisen suurin kuona-aineita erittävä elin
Myös maksa luetaan erityselimiin. Maksa on elimistön suurin rauhanen ja toiseksi suurin elin ihon jälkeen. Sillä on yli 500 eri tehtävää; se mm. hajottaa ja poistaa elimistöömme joutuneita vaarallisia aineita sekä lääkeaineita.
Kehon energia-aineenvaihdunnassa syntyvät lopputuotteet typpi ja hiilidioksidi lasketaan kuona-aineiksi. Proteiinien hajottamisessa syntyvä typpi on elimistölle haitallista, joten se poistuu virtsassa.
Erilaisten tulehdusreatioiden seurauksen kudokseen virtaa kudosnestettä; kudospaine kasvaa ja kudoksen hapensaanti huononee. Hapen avulla muodostettu energia ei tuota kuona-aineita kovinkaan paljon, mutta ilman happea muodostettu energia tuottaa sitäkin runsaammin. Kudosten hapensaannin heikentymisestä seuraa maitohapon ja hiilidioksidin kerääntyminen kudokseen mikä taas aiheuttaa kudoksen happamoitumista eli pH:n laskua.
Matala-asteiseen krooniseen tulehdukseen eli inflammaatioon liittyykin aina vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi sekä reaktiivisten typpiyhdisteiden aiheuttama nitrosatiivinen stressi. Vapaat radikaalit yhdistetään laajaan kirjoon kroonisia rappeutumissairauksia, joihin kuuluvat syöpä, reuma ja sydäntaudit.
Terve elimistö pystyy käsittelemään myrkkyjä tiettyyn rajaan saakka. Elimistön sisäinen tasapaino voi kuitenkin järkkyä, mikäli elimistöön kertyy liikaa toksiineja eikä se pysty enää käsittelemään niitä.
Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy joka neljännellä aikuisella. Myös lapsilla voi olla rasvamaksa. Ylipaino ja varsinkin vyötärölihavuus on merkittävin rasvamaksan aiheuttaja, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla. Rasvamaksa on vahvasti yhteydessä metabolisiin häiriöihin kuten tyypin 2 diabetekseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpainetautiin.
Metabolista oireyhtymää sairastavilla on todettu jopa nelinkertainen määrä rasvaa maksassa verrattuna terveisiin henkilöihin. Rasvan kertyminen maksaan voi vaurioittaa sitä ja se lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Osalla rasvamaksaan liittyy maksan tulehdusreaktiota, joka vuosien mittaan saattaa johtaa kirroosiin. Kirrosilla tarkoitetaan terveen kudoksen korvautumisella sidekudoksella eli fibroosilla, jolloin maksa vahingoittuu pysyvästi.
[:en]
What is “metabolic waste”?
Every living organism creates waste as a result of metabolism. Different toxins from our surroundings and the waste created by our bodies are accumulated, as an essential part of body functions. However, built up metabolic waste harms the body by poisoning the tissue and the cells, and therefore needs removing. This removal is done by our secreting organs; the kidneys, lungs and skin.
– Almost 1500 litres of contaminated blood runs through the kidneys daily. From this blood, the kidneys filter the metabolic waste and secretes it as urine.
– The lungs remove carbon dioxide and other gaseous metabolic waste from the body.
– The skin is the biggest organ for removing metabolic waste.
The liver is also considered a secreting organ. It is the largest gland in the body, and the second largest organ, after the skin. The liver has over 500 functions, one of these being the removal of toxic waste and drugs from our bodies.
The end products of energy metabolism, nitrogen and carbon dioxide, are considered as metabolic waste. Nitrogen, that is produced in breaking up proteins, is secreted in the urine.
As a result of an inflammatory reaction, interstitial fluid flows to the tissue; the pressure rises and the body becomes unable to deliver oxygen to its tissues. The energy produced from oxygen doesn’t create as much waste as the energy produced without it. The oxygen missing from the tissues causes lactic acid and carbon dioxide to accumulate there, this in turn causes the pH to lower and the tissues to acidify.
Low-grade chronic inflammations are a result of oxidation stress caused by free radicals and nitrosative stress caused by reactive nitrogen compounds. Free radicals are connected to several chronic decaying illnesses, such as cancer, rheumatism, and heart disease.
A free body can process toxins up to a certain point. However, the inner balance can be upset by an overload of toxins that it can’t process.
Hepatosteatosis, a fatty build up on the liver, is the most common liver illness in Finland; every fourth adult suffers from it. The fatty liver is not limited to adults, children may also suffer from one. Obesity, and especially abdominal obesity, increases the risk of a fatty liver, but a person of normal weight may also suffer from it. A fatty liver is connected to metabolic disorders such as type 2 diabetes, hypertension and disturbances in fatty acid metabolism.
Patients suffering from a metabolic syndrome have four-times more fat in the liver compared to healthy people. The fat accumulated in the liver may damage it and increase the risk of cardiovascular disease. The inflammation of the liver, caused by a fatty build up, can lead to cirrhosis. Cirrhosis is a condition, where the scar tissue (fibrosis) has replaced the normal liver tissue due to long-term damage.
[:]